Kreikan kriisi oli repiä rahaliiton

Miksi pieni kansantalous Euroopan laitamilla oli kaataa koko rahaliiton?

 

EERO ILONIEMI
Bryssel
TALOUS. Komissaari Olli Rehnin oli vaikea kuulla omia ajatuksiaan hänen istuessaan Ateenassa Kreikan työministerin työhuoneessa. Huoneen ikkuna oli auki ja sinne kantautuivat mielenosoittajien huudot häiriten Rehnin keskittymistä.
– Joko te hallitsette velanottonne, tai velkanne hallitsee teitä, Rehn lopulta opasti kreikkalaisia.
Kreikan julkisen velan koon salailuskandaali järkytti koko Euroopan unionin. Samalla se paljasti kuinka hauras rakennelma Euroopan yhteisvaluutta on.
Usko loppui
Helmikuussa kävi selväksi, että rahoittajien usko Kreikan kykyyn hoitaa taloutensa kuntoon oli kokonaan katoamassa ja EU:lta vaadittiin ripeitä toimia. Mutta mitä toimia?
– Ongelma on, että meillä on yhteinen valuutta, mutta ei yhteistä talouspolitiikkaa, kiteyttää europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.).
Laman paluu
Kreikan kriisi ajoittui poikkeuksellisen pahaan aikaan. Rehnin ollessa Ateenassa Ruotsi julkisti uudet kasvulukunsa, tai tarkemmin talouskasvun pysähdys -lukunsa. Juuri kun taantuman piti olla taittumassa se näyttikin tekevän paluuta.
Kreikan kriisin pelättiin ja pelätään yhä leviävän kuin flunssan, sillä monet euroalueen suuret taloudet kuten Italia ja Espanja ovat nekin sangen heikossa jamassa. Tämä rajoittaa EU:n kykyä läksyttää Ateenaa.
– On vaikea nostaa yhtä maata tikunnokkaan, kun muilla on samanlaisia ongelmia, kiteyttää Itälä.
Toimivalta puuttuu
Oman lisämausteensa soppaan tuo se, että lähes kaikki toimet, joilla taloutta voidaan vakauttaa, kuten veronkorotukset ja etuisuuksien leikkaukset ovat kansallisessa päätäntävallassa.
– Ei ole olemassa mitään rakenteellisia edellytyksiä sanktioille, arvioi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy Kreikan tilannetta keskiviikkoaamuna.
Van Rompoyn väite ei kuitenkaan ole täysin totta. Rakenteelliset edellytykset ovat olemassa, mutta
EU:n kannalta on hankalaa, että nuo edellytykset ovat rahaliiton ja koko unionin ulkopuolisella taholla, kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä.
Kassa tyhjänä
Helmikuun lopussa oli käynyt selväksi, että Kreikan olisi seuraavan kahden kuukauden aikana kyettävä keräämään kansainvälisiltä lainamarkkinoilta 20 miljardia lisää hoitaakseen velkojaan.
Jos Kreikka ei olisi saanut torstaina julkistettua uskottavaa säästökuuria, oli täysin mahdollista, että IMF olisi joutunut ottamaan maan talouden ohjaukseensa. Se olisi ollut nöyryytys koko EU:n yhteisvaluutan uskottavuudelle.
Valvottuja öitä
Tilanne oli tiistaina niin kriittinen, että komissio järjesti tiistain ja keskiviikon väliseksi yöksi korkea-arvoisten virkamiesten päivystyksen, jotta nämä voisivat seurata reaaliajassa Kreikan hallituksen säästöneuvotteluja.
Rehn oli itsekin puhelimen ääressä koko tiistai illan.
Keskiviikkona julkaistu säästökuuri on kreikkalaisille kovaa lääkettä. Julkista taloutta odottaa tänä vuonna noin viiden miljardin leikkaukset. Valtion työntekijät joutuvat hyväksymään kahdeksan prosentin palkkaleikkaukset, ja ne tulevat voimaan takautuvasti tammikuun alusta.
– Tavoitteena on, että Kreikka saavuttaa julkisen talouden vajeessa rahaliiton hyväksymän kolmen prosentin rajan vuonna 2012, Rehn muistuttaa.
Talouskomissaari sanoo sen olevan mahdollista, koska kreikkalaisten enemmistö kannattaa rakennemuutosta.
Liittovaltio auttaisi
Joka tapauksessa Brysselissä tuumitaan nyt kuumeisesti millaiseen rakennemuutokseen on syytä euroalueella, jotta tulevaisuudessa vastaava ei pääse toistumaan.
Rehnin mukaan komissiossa aiotaan tiivistää jäsenmaiden talouden seurantaa.
Nimettöminä esiintyvät virkamiehet puolestaan vihjaavat sangen avoimesti, että ainoa tapa varmistaa, että euroalueen taloudenhoito ei kriisitilanteissa ajaudu IMF:n hoiviin on lisätä julkisten talouksien integraatioita.
Suomennettuna tämä tarkoittaisi vero- ja sosiaalipolitiikan ainakin osittaista harmonisointia joko koko EU:ssa tai vähintäänkin euroalueella. Se taas on poliittisesti niin kova hanke, ettei siitä ole odotettavissa julkista keskustelua vielä pitkään aikaan.
Paitsi, jos Italia, Espanja tai Portugali alkavat oireilla Kreikan tapaan.