Valtiovarainministeriön vero-osastolla tehdyt laskelmat osoittavat opposition tekemän välikysymyksen ontuvan perusteiltaan. Tilastot kertovat, että nykyinen hallitus on pitänyt huomattavasti parempaa huolta pienituloisista kuin edeltäjänsä.

TAPANI MÄKINEN
VÄLIKYSYMYS. Oppositio väitti välikysymyksessään, että viime vuosien aikana erityisesti alimman perusturvan jälkeenjääneisyys on kasvanut.
Tilastot kertovat kuitenkin, ettei 1990-luvun lamasta toipuvaa Suomea johtanut Paavo Lipposen (sd) ensimmäinen hallitus (1995–1999) korottanut kansaneläkkeitä kuin indeksin verran.
Lipposen kakkoshallitus käytti kansaneläkkeiden tasokorotuksiin 75 miljoonaa euroa ja Matti Vanhasen (kesk.) ykköshallitus 95 miljoonaa euroa.
Nykyinen on tässä suhteessa aivan omassa sarjassaan. Jo ensimmäiseen budjettiinsa se nosti kansaneläkkeitä 154 miljoonalla eurolla. Samassa budjetissa poistuivat kalleusluokitukset, mistä eläkkeisiin siirtyi 114 miljoonaa euroa.
Elli Eläkeläinen
saa käteen enemmän
Hallitus toteutti myös kokoomuksen vaalilupauksen uudistamalla eläketulovähennystä. Uudistus poisti vallinneen epäkohdan, jossa pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus oli kireämpää kuin palkansaajien verotus. Tämä maksoi valtiolle 205 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriön vero-osaston tilastot kertovat, ettei missään tuloryhmässä eläkeläisen veroaste ole enää korkeampi kuin palkansaajilla. Useiden pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien verotus on pudonnut tuntuvasti. Esimerkiksi 1 500 euron eläkkeellä elävän veroaste on pudonnut 24 prosentista runsaaseen 18 prosenttiin.
Nykyhallitus on myös kompensoinut eläkeläisille tuloveronalennuksia yhteensä yli 300 miljoonalla eurolla. Kaikki tämä merkitsee, että kahdessa ensimmäisessä budjetissaan nykyinen hallitus on lisännyt eläkeläisten ostovoimaa yli 800 miljoonalla eurolla.
Kun takuueläke astuu voimaan summa lähentelee miljardia. Edellinen hallitus jäi tästä noin kymmenesosaan.
Vaalikauden aikana tehdyt eläkekorotukset ovat merkinneet sitä, että eläkeläisten ostovoima on kasvanut kutakuinkin samaa vauhtia kuin palkansaajien siitäkin huolimatta, että tällä ajanjaksolla palkankorotukset ovat olleet poikkeuksellisen hyviä.
Pienituloisista
pidetty huolta
Suunta on ollut sama myös vähimmäispäivärahojen korotuksissa.
Lipposen ensimmäinen hallitus ei korotuksia tehnyt lainkaan, eikä Lipposen kakkoshallitukseltakaan vähimmäispäivärahojen tasokorotuksiin lohjennut kuin vajaat kymmenen miljoonaa euroa.
Vanhasen ensimmäinen hallitus kaksinkertaisti tasokorotukset 20 miljoonaan, ja nykyhallituksen aikana vauhti on jatkunut. Vuosi sitten vähimmäispäivärahat korotettiin työmarkkinatuen tasolle, mikä merkitsi yli 40 miljoonan euron tasokorotusta.
Opintotukea Lipposen ensimmäinen hallitus leikkasi, mutta Lipponen kakkonen muutti mm. asumistukeen liittyviä sääntöjä, jotka kasvattivat opintotuen momenttia runsaalla 40 miljoonalla eurolla.
Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana korotettiin mm. lainojen valtiontukia, asumislisiä ja vanhempien tulorajoja. Kaikkiaan opintotukeen liittyvät menot kasvoivat sen aikana runsaat 30 miljoonaa euroa.
Nykyinen hallitus on ollut tilastojen valossa selvästi opiskelijaystävällisin. Se on korottanut vanhempien ja opiskelijoiden tulorajoja sekä opintorahaa ja opintorahavähennystä. Yhteensä opiskelijoille on sen aikana suunnattu yli 100 miljoonaa euroa.
Verotus suosinut
pienituloisia
Myös verokevennykset nykyinen hallitus on suunnannut ennen muuta kaikkein pienituloisimmille. Ero heidän ja suurituloisimpien saamien verovähennysten välillä on jopa suurempi kuin Lipposen kakkoshallituksen.
Nämä kaksi hallitusta ovat pienituloisten vähennysten suosijoina olleet luokkaa edellä muita hallituksia.
Oheinen grafiikka kertoo myös sen, että nykyhallituksen verokevennykset ovat jääneet tuntuvasti vähäisemmiksi kuin edeltäjiensä.