Risikko mursi keskustan palvelurakenteen

Peruspalveluministeri Paula Risikko ei jaa tulkintaa, jonka mukaan keskusta voitti kiistan terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta.

MARGIT HARA
TERVEYDENHUOLTO. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) kertoo olevansa erittäin tyytyväinen siitä, ettei sosiaali- ja terveydenhuollossa lähdetty hallituskumppani keskustan linjalle. Sen sijaan nk. Risikon malli etenee.
Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Risikko, Liisa Hyssälä (kesk.) ja Mari Kiviniemi (kesk.) löysivät keskiviikkona yhteisymmärryksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen linjoista.
Terveydenhuoltolain lisäksi päätettiin sosiaali- ja terveydenhuollon alueita koskevasta kokeilusta.
Risikko esitti syksyllä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä seutukunnittain 40–60 sosiaali- ja terveysalueeseen. Keskustaministerit Kiviniemi ja Hyssälä vastasivat esitykseen omalla mallillaan, jossa palvelut järjestettäisiin maakunnittain sosiaali- ja terveyspiireiksi.
Keskustan mallissa painopiste on erikoissairaanhoidossa ja maakunnallisessa hallinnossa, kun taas Risikon mallissa perusterveydenhuollossa ja kunnissa.
Risikon mukaan aika näyttää, että hänen mallinsa edustaa suuntaa, johon Suomi väistämättä etenee.
Keskusta julistautui
voittajaksi
Peruspalveluministeri puolustaa tiukasti esitystään, jonka syksyllä ”rykäsi pihalle” arvioitavaksi.
Kuntaministeri Kiviniemi arvioi torstain keskustan Suomenmaassa, että keskustelukierros Risikon mallista oli turha episodi, ja keskusta julistautui pikapikaa voittajaksi terveyspalvelujen uudistuskilpailussa.
– Itse koen, että voitimme siinä, että saimme torpattua, ettei maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestetä ja siinä, että saamme sote-mallia eteenpäin. Koen, että me voitettiin, tulkitsee Risikko itse.
Hän perustelee, että vaikka molemmilla, keskustalla ja kokoomuksella oli oma palvelujen järjestämismallinsa, lopputuloksena kokoomuksen puolustamaa mallia ryhdytään kokeilemaan.
Ei varaa lepäillä
Risikon mukaan keskustalta ei löydy uskallusta tunnustaa taantuman merkitsevän niin rankkoja vaikeuksia kuntataloudessa, että olisi pakko tehdä rakenteellisia muutoksia eikä ajatella vain kuluvaa hallituskautta ja seuraavia vaaleja, vaan tulevaisuutta.
Risikko viittaa Paras-hankkeesta jo tehtyyn tutkimukseen sekä kunnille osoitettuun sote-kyselyyn.
– Tulos puhuu puolestaan. Erilaiset himmelit ovat lisääntyneet. Olisi aika miettiä, miten asia ratkaistaan. Keskustasta ei löydy tahtoa miettiä tulevaisuutta.
Risikko myös muistuttaa, ettei kokoomus tyytynyt vain kritisoimaan, kun huomattiin ettei kuntien palvelujen uudistamiseksi rakennettu Paras-hanke etene toivotulla tavalla, vaan tarjosi vaihtoehtoisen mallin.
– Ja kunnat ovat onneksi halukkaita.
Risikko tunnistaa, että Kiviniemen kommenteista välittyy tarve profiloitua keskustan puheenjohtajakilpailussa.
Kiviniemi on Paavo Väyrysen ohella ilmoittautunut virallisesti taistelemaan keskustan puheenjohtajuudessa kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa. 
– Jos palvelurakenteen uudistus jää keskustan puheenjohtajakilvan jalkoihin, se on surullista sairaiden ihmisten kannalta.
Risikko kuitenkin torjuu epäilyn, että neuvottelut terveydenhuollosta olisivat rakentaneet jännitteitä hallitusyhteistyölle. Vihreät ja RKP ovat kokoomuksen ajaman kokeilumallin kannalla.
Neuvotteluissa päädyttiin siihen, että terveydenhuoltolaki annetaan tänä keväänä, mutta lakia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ei anneta. Näin ollen terveydenhuollon järjestämisvastuuta koskevat säännökset jäävät entiselleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin.
Kunnille tai kuntayhtymille tarjotaan mahdollisuutta kokeilla Risikon mallin mukaista sosiaali- ja terveysaluetta, joka vastaa sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja perustason erikoissairaanhoidosta. Kokeilu on määräaikainen.