TAPANI MÄKINEN
LINJAUS. Järvenpään puheenjohtajapäivät kokosivat ennätysmäärän, yli 500 osallistujaa, jotka hiljaisen keskittyneesti kuuntelivat Kataisen talouspoliittista linjanvetoa.
Katainen ihmetteli puheita kolmannesta tiestä, sillä Suomessa ei koskaan ole toteutettu sen kummemmin raakaa kapitalismia kuin sosialismiakaan. Vaihtoehtoja on aina haettu näiden ääripäiden välistä.
– Tässä suhteessa olemme aina olleet kolmannella tiellä.
Hän lähestyi taloutta puhuen vastuullisesta sosiaalisesta markkinataloudesta. Lähestymistapa on samanlainen kuin useilla muilla eurooppalaisilla keskustaoikeistolaisilla puolueilla.
– Paljon puhutaan markkinatalouden kylmistä arvoista, mutta ei taloudella ole arvoja. Ihmiset antavat ne arvot. Kokoomuslaisten keskeisiä reunaehtoja markkinataloudelle ovat vastuullisuus ja sosiaalisuus, Katainen korosti.
Markkinatalous sai näin kokoomuslaiset rajat. Vastuullisuuden Katainen sanoi tarkoittavan reiluja ja oikeudenmukaisia pelisääntöjä, työntekijöiden oikeuksien tunnustamista sekä vastuuta ympäristöstä.
– Me emme dumppaa sen enempää ihmisiä kuin ympäristöäkään taloudellisen hyvän aikaansaamiseksi.Tämä jo rajoittaa markkinatalouden toimintaa niin kuin pitääkin.
Vastuullisuuteen Katainen liitti myös julkisen talouden pitämisen hyvässä kunnossa.
– Talous ei saa luisua tielle, joka heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa.
Turvaverkko
kuuluu kaikille
Sosiaalisuuteen Katainen liitti kaikille kuuluvan turvaverkon ylläpidon.
– Markkinatalouden tuottamaa rahaa ohjataan sinne, minne se ei markkinavoimien toimesta muuten ohjautuisi, eli turvaverkkoon ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen.
– Meillä on humaani velvollisuus niin Suomessa kuin ulkomailla asuvia kanssaihmisiä kohtaan kantaa vastuuta hyvinvoinnista.
Sosiaalisen vastuun kantaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos markkinataloudesta pidetään huolta.
– Markkinatalous on väline, ei itseisarvo, Katainen korosti.
Jotta markkinatalous pysyy kunnossa, huolta on pidettävä kannustavuudesta ja kilpailukyvystä.
– Kannustamme ahkeruuteen, ottamaan yrittäjäriskiä ja kouluttautumaan. Kun nämä toimivat hyvin, niin markkinatalous tuottaa yleistä hyvää myös meille, jotka eivät ole sen pääpelureita.
– Toisaalta meidän pidettävä huolta kilpailukyvystä. Jos suomalainen yritys häviää kilpailussa esimerkiksi japanilaiselle tai kiinalaiselle, niin ei Suomeen tule yhtään työpaikkaa eikä yhtään veroja.
Markkinatalous on
kokoomuksen vastuulla
Markkinatalouden toiminnan ymmärtäminen jää Kataisen mielestä kokoomuslaisten vastuulle.
– Tätä yritetään käyttää meitä vastaan syyttäen siitä, että ymmärrämme markkinataloutta. Mutta ajatelkaa, jos edes kokoomus ei ymmärtäisi markkinataloutta, niin mistä tänne tulisivat ne työpaikat ja verotulot.
– Taloudelle on annettava vastuulliset toimintapuitteet.
Katainen palasi myös kokoomuslaiseen työkäsitykseen, johon ei kuulu käsitys vastakkaisasettelusta työnantajan ja työntekijän välillä. Erityisen huonosti ajatus vastakkainasettelusta sopisi nykyiseen taloustilanteeseen.
– Tällaisessa taloustilanteessa sellaiseen ei ole varaa. Meidän on mietittävä, mitä me yhdessä teemme, että tänne saadaan lisää työpaikkoja.
Kestävyysvaje on
vaikea ongelma
Katainen muistutti kokousyleisöä vaikeasta julkisen talouden tilasta.
– Ellei mitään tehdä, olemme hallitsemattoman ylivelkaantumisen tiellä. Olemme pian tilanteessa, jossa pitää ottaa velkaa maksaaksemme vanhojen velkojen korkoja.
Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi Katainen tarjoaa viiden kohdan ohjelmaa: työurien on pidennyttävä, tuottavuuden on kohennuttava erityisesti kunnissa, uutta kasvua on saatava aikaan, joitain veroja on korotettava ja vähemmän tärkeitä menoja on leikattava.
– Kaikkia näitä on pakko käyttää. Jos joku keinoista jää käyttämättä, paine muita kohtaan kasvaa.
Kuntapäättäjiin Katainen vetosi toivoen, että mahdollisimman moni lähtisi toteuttamaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) esittelemää sote-mallia.
Katainen sanoi kahdeksan vuoden projektin kestävyysvajeen korjaamiseksi jo käynnistyneen. Jo päätetyt arvonlisäverojen ja energiaverojen korotukset tuovat valtiolle 1,5 miljardia euroa.
Muihin finanssipolitiikan kiristyksiin ei Kataisen mukaan nyt lähdetä.
– Emme halua talloa heiveröisiä kasvun oraita.
VASTUULLISTA. Joensuun opiskelevien porvarien edustajana Järvenpäässä oli yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Teemu Myllärinen. Hän korosti, miten valtiontaloudesta huolehtiminen on vastuullista politiikkaa.
– Arvokeskustelua pitää käydä siitä, mitä sen sisällä tapahtuu. Tottakai valtion talous vaatii nyt radikaaleja ja vastuuntuntoisia toimenpiteitä.
Myllärinen uskoo Kataisen talouspolitiikkaan, jossa heijastuvat nyky-kokoomuksen edustamat arvot.
– Kokoomuksen pitää viestiä myös äänestäjille, että me emme ole ahneita kapitalisteja vaan suoraselkäisiä vastuunkantajia niin valtiontaloudessa kuin muussakin yhteiskuntapolitiikassa.
Myllärinen arvioi, että suurelle yleisölle voi tulla yllätyksenä se, että kokoomus on valmis myös nostamaan veroja, kun se on valtiontaloudellisesti järkevää.
– Monelle voi vielä tulla uutena asiana, että nyt puhutaan vuositasolla puolentoista miljardin uusista verotuloista ja säästöistä.
Opiskelijana Myllärisen korva herkistyy sille, mitä puhutaan opintososiaalisista etuisuuksista.
VAPAAEHTOISTYÖ. Tiina Mustakallio johtaa espoolaista Oodi-kokoomus -nimistä järjestöä, joka paikallisyhdistysten joukossa on erikoisuus. Se nimittäin on keskittynyt tekemään vapaaehtoistyötä vanhusten hyväksi.
Kevään ajan Tapiolan palvelukeskuksessa järjestetään pari tilaisuutta kuukaudessa. Vieraina on mm. ravitsemuksen ja psykiatrian taitajia, USA:n lähetystön virkailija, suurlähettiläs Jari Vilén.
– Nämä ovat matalan osallistumiskynnyksen tilaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille kuntalaisille, Mustakallio korostaa.
Politiikka ei ole Oodi-kokoomuksen tilaisuuksien lähtökohta.
– Vieraanamme käy poliitikkoja, mutta ei politiikka- vaan asialähtöisesti.
Mustakallion huolenaiheena kurjassa taloustilanteessa on hyvinvointipalvelujen tulevaisuus. Kataisen esityksestä hän piti.
– Erityisen hyvilläni olin siitä, että hän korosti kolmannen sektorin merkitystä yhteiskunnassa, ja painotti, että sitä päästään kiinni ihmisten arkeen. Toivoisin, että sinne saataisiin myös lisää resursseja.
– Omassa toiminnassamme näemme vanhusten huolen ja heidän haasteensa, ja niitähän riittää. Meillä on iso joukko vanhuksia, joilla asiat on hyvin, mutta sitten on suuri joukko niitäkin, joilla ei ole. Heistä pitää pitää huolta, ja sitähän Katainenkin sanoi.
PERHEIDEN PUOLESTA. Mari Kyllönen edusti Järvenpäässä Jyväskylän kokoomusnaisia. Muiden keskisuomalaisten tavoin hän seuraa tarkoin keskustan puheenjohtajavaalia ja Mauri Pekkarisen roolia siinä.
– Jyväskyläläisestä näkökulmasta suurin huoli on se, kuinka monta viikkoa Mauri vielä vedättää.
Mutta enemmän Kyllönen on huolissaan maan taloudesta. Kataisen esittämä keinovalikoima saa häneltä tunnustusta.
– Mutta saammeko viestin perille ja miten voimakkaasti, Kyllönen kysyy.
Mari Kyllönen vaihtoi koulun johtajan työt projektipäällikkyyteen, ja lähti vetämään lasten ja nuorten osallisuushanketta. Hän on huolissaan perheiden hyvinvoinnista.
– Heikennykset siellä heijastuisivat nopeasti sosiaalimenoihin ja henkiseen hyvinvointiin.
Kataisen keinovalikoimaa on Kyllösen mielestä käsiteltävä kokonaisuutena, mutta verotukseen hän tarttuisi ensimmäiseksi.
– Verotuksella pitäisi turvata ostovoima ja perheiden hyvinvointi.
– Kataisen viesti varmasti vielä tekemisen myötä selkiintyy, kirkastuu ja voimaantuu, kun sitä ryhdytään tekemään.
Nyt hän haluaa kiinnittää huomion vaaleihin.
– Tavoitehan on aikaansaada niin vahva hallitus, että voimme tavoitteitamme seuraavalla ja sitä seuraavalla vaalikaudella toteuttaa. Jos saamme hyvän hallituksen ja pääministerin, niin voimme näyttää, että näin se tehdään.
– Meillähän on hyvä tekemisen meininki, mutta edessä on aika isot talkoot. Niihin on nyt satsattava.
VIENTI KÄYNTIIN.Taloustilanne veti Seinäjoen kokoomusta edustaneen Seppo Katilan mietteliääksi.
– Ilmassa on paljon kysymyksiä. En oikein usko, että Kataisen esittämät keinot riittävät. Kansainvälisessä taloudessa on niin paljon epävarmuutta, ja me elämme kuitenkin viennin varassa.
Talouden tulevaisuus on sen varassa, milloin vienti lähtee kunnolla käyntiin.
– Voidaan tilannetta helpottaa omin voiminkin, mutta ei sitä yksinomaan näillä työajan pidentämisillä eikä verojen korotuksilla ratkaista.
Katilan mielestä julkisten menojen leikkaukset ovat välttämättömiä.
– Paras keino olisi julkisen talouden leikkaaminen ja sen kurissa pitäminen kovin ottein. Nyt tarvittaisiin kovaa naamaa, joka olisi melkein puolueiden yläpuolella, ja sanoisi kuin sodan jälkeen, että meidän on kaikkien uhrauduttava eikä vain vaadittava lisää ja lisää.
Lepsuutta Katilan mielestä on ollut erityisesti sosiaalimenoissa. Esimerkiksi hän mainitsee maahanmuuttajat, joiden aiheuttamia kustannuksia pitäisi katsoa tarkemmin.
Etelä-Karjala
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Pohjois-Pohjanmaa