YK ilmoitti, että sen hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportointityön menetelmät tarkastetaan. Jo tapa millä pääsihteeri Ban Ki-moon asiasta ilmoitti lupaa, että selvityksessä ei tule löytymään mitään.
Ban korosti, että yli 3 000-sivuisesta raportista on löytynyt vain pieniä virheitä, mutta tutkitaan nyt, ettei kenellekään jää epäilystäkään raportin luotettavuudesta.
Näin pääsihteeri puhui puolitotuuksia jo kertoessaan tulevasta selvityksestä. EI IPCC:n raportin ongelmana ole ne sadat tutkimukset, joita se ei itse ole edes laatinut, mutta joita se valikoivasti lainaa, vaan tutkimusten yhteenveto ja johtopäätösosasto, josta IPCC vastaa.
Poliittisille päättäjille suunnatun ilmastoraportin tiivistelmä on se raportin osa, jossa IPCC pistää mutkat suoraksi ja käyttää Greenpeacea auktoriteettinaan. Ban tietää tämän, mutta johtaa yleisöään tietoisesti harhaan. Kun tutkimus rajataan oikein, on selvää, että tulos on YK:n toiveiden mukainen.
Oman surkuhupaisan lisänsä YK:n tiedotustilaisuuteen toi IPCC johtaja Rajendra Pachauri, joka vakuutteli IPCC:n ottavan kritiikin avoimesti vastaan. Vielä kaksi kuukautta sitten hän haukkui sittemmin täysin oikeassa olleita kriitikoitaan poppatieteilijöiksi.
YK:n asenne koko skandaaliin on häpeämätön.
Meillä aseharrastajat vastustavat vimmatusti puoliautomaattisten pistoolien täyskieltoa. Heidän mielestään kielto on mahdoton, koska se kajoaisi perustuslain takaamaan omistusoikeuteen.
Tuo argumentti on kestämätön. Kun poliisi järjestää ratsian, se kajoaa monen autoilijan perustuslaillisiin oikeuksiin. Itse pysäytys on ”laiton”, koska se kohtelee autoilijaa epäiltynä ilman mitään perusteltua syytä. Puhallus on ”laiton”, koska siinä viranomainen kajoaa fyysiseen koskemattomuuteen ja loukkaa yksityisyyttä, jonka piiriin autokin kuuluu.
Tästä huolimatta olemme päättäneet, että rattijuopoista tuleva uhka on niin suuri, ettei kansalaisten perusoikeuksista tarvitse välittää. Saman päätöksen voi eduskunta tehdä käsiaseistakin.
Mitä itse omistusoikeuteen tulee, sekin on suhteellista. Espoo pakkolunasti tontistani kulman, eikä siinä olisi auttanut vaikka Smith&Wesson olisi ollut juristina.

Käsiasekielto on ensisijassa tunneasia.
Pistooli on hyvässä ja pahassa viimeisiä itsenäisyyden symboleja korporatistisessa holhousyhteiskunnassa. Se on voiman talisma, joka saa ihmisen tuntemaan riippumattomuutta, koska se kaivertaa yhteiskunnan väkivaltamonopolia.
Järkeni sanoo, että pyssyt olisi kiellettävä, mutta yhteiskunta, jossa järki ohittaa aina tunteen, ei sekään houkuta.

Eero Iloniemi